torstai 2. helmikuuta 2012

Uimapukukierros ja jotain viime viikosta!


Hei!
Mitä kuuluu? Minulle kuuluu hyvää.
Tänään oli taas terapia. Istunto oli ihan ok: analyyttinen ja suorasanainen, sekä sen verran kuormittava, että kaipasin jälkeenpäin vähän rentoutusta. Sitä paitsi olin luvannut itselleni juhlia ja syykin poltteli sopivasti taskun pohjalla. Olin löytänyt uimahallin suihkuosastolta NELJÄ JA PUOLI euroa! Toivottavasti joku pikkuinen ei jäänyt sen vuoksi ilman pillimehua. Minä nimittäin tuhlasin ne varat kirpputorilla.
Mainittakoon, että olen jo kauan hipelöinyt sopivaa pääkallokuvioista hupparia, minkä lisäksi löytämäni t-paitakin oli aika kiva! Hintaa ryysyille jäi 1,25 euroa, eli pillimehurahoilla käy vielä pari kertaa shoppaamassa!
Mutta se siitä.
Kävin siis sunnuntaina uimassa. Puhuin tuossa aluksi uimahallista, mutta korjaan nyt, että kyse oli oikeasti kylpylästä. Sekaannukseni oli ihan tahallinen ja piikki siitä, että vesi oli liian kylmää. Jos et usko, niin Valtteri vahvistaa.
Muistan ensimmäisen kerran, kun kävin Valtterin kanssa uimassa. Siitä on nyt pari vuotta ja mieleen on jäänyt elävästi, miten minua ujostutti. Tunsin itseni aivan mitättömäksi ruipeloksi kun kahlasin altaaseen ja ajattelin, että: 'Olen varmaan ihan ruma!' Onneksi Valtsu ei tuntunut huomaavan. Tai ainakaan tuo pikkuseikka ei näyttänyt häntä haittaavan. Olihan uimapukuni sentään aika hieno!
Tuonaikainen uimapukurakkauteni oli Niken sporttinen toppimalli: vaaleanpunaisia neliöitä harmaalla pohjalla ja niskan taakse solmittava rusetti. Sääli, etten voinut pitää sitä enää kovin montaa kertaa tuon uimareissun jälkeen. Pilasin sen kutistumalla: toppi ei tahtonut pysyä enää päällä tai ainakin sen rusetit piti somia niin tiukalle, että etupuolen koristesolki hankasi solisluuni kipeille mustelmille.
Uikkari päätyi motivaation nostattajaksi pesuhuoneen naulaan. Vaikka ei se oikeasti mitään motivaatiota herättänyt, ennen kuin vedin sen nyt sunnuntaina päälleni ja huomasin olevani taas parin vuoden takaista kokoani!
Wau.
Päätelmä: Hehkutukseni hyvästä olosta ja uudesta, räikeästää kokemisesta ei ole ollut vain harhaa! Jotain on tapahtunut ja ihan oikeasti! Voisin nytkin jaaritella teille ummet ja lammet kaikista niistä järisyttävistä huomioista ja hämmästyttävistä hoksaamisista, joita olen tässä parin viikon aikana tehnyt. Päätin kuitenkin jo tekstin alussa, että tänään te saatte nauttia kokemuksistani sanojen sijaan kuvina.


Eli tässä tulee, jotain viime viikosta! 



- Malla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti